John oli kulkenut koko yön ympäri kaupunkia, nyt hän oli päätynyt rannalle, josta hän löysi oudon pullon.
"Tämän täytyy olla viinaa, mitä muutakaan se voisi olla." John ajatteli.
"Niin minun tuuriani. Tietenkin alkaa satamaan vettä. Täytyy etsiä jostain joku suojaisi paikka." John ajatteli.
"Tässä on hyvä." John sanoi ääneen.
Muutaman tunnin kuluttua:
John saapui kotiin. Mutta kaikki ei ollutkaan hyvin. Häneen sattui ja hän huusi.
Jemina kuuli huudon. Ääni kuulosti tutulta.
Eikä hetkeäkään myöhemmin kun John muuttui tuhkaksi. Kukaan ei sitä nähnyt, mutta kaikki tunsivat sen.
"Mikä se huuto oli?!" Elisa huusi tullessaan paikalle.
Kukaan ei vastannut.
Jemina alkoi itkemään lohdutonta itkua.
Hiro oli myös tuntenut että jotain oli tapahtunut ja ilmestyi paikalle.
Jemina ja Elisa itkivät, he tiesivät mitä oli käynyt.
Pian paikalle ilmestyi hautakivi jossa luki Johnin nimi. Sillä hetkellä he olivat täysin varmoja että John oli kuollut.
Edward meni tietenkin halaamaan itkevää Jeminaa.
Kerttu ei tiennyt mitä tehdä, vaan koko parhaaksi lähteä.
Hiro oli aikeissa mennä puhumaan Jeminalle.
Jemina kuitenkin meni kauemmaksi Hirosta.
"Tämä on sinun syytäsi. Sinä teit tämän! En yhtään epäilisi jos olisit jopa tappanut hänet!" Jemina huusi Hirolle.
"Ei, en koskaan tekisi niin, sinä tiedät sen." Hiro yritti selittää.
"Ole hiljaa! En halua kuunnella!" Jemina huusi.
"Häivy täältä! En halua nähdä sinua enää koskaan!" Jemina jatkoi huutamistaan.
"Rauhoitu, Jemina... minä..." Hiro mutisi.
"Menen nyt sisälle, ja sinun on parasta olla lähtenyt kun tulen takaisin. Soitan poliisin paikalle!" Jemina huusi.
Hiro oli lähdössä, mutta löysikin omituisen näköisen pullon. Pullo oli kuitenkin täysinäinen.
Hiro otti pullon ja lähti pois, eikä katsonut taakseen.
Kommentit