3 vuoden kuluttua, siitä kun Hiro oli vienyt Johnin mukanaan.



Jemina saapui uudelle talolleen. Jemina ei ajatellut uuden talon hienoutta, häntä ei kiinnostanut se. Hän halusi vain löytää lapsensa. Lapsensa, jonka Hiro oli vienyt häneltä, pari tuntia synnytyksen jälkeen. 



Jemina oli ryhtynyt salapoliisiksi. Mutta ei häntä kiinnostanut tutkia muuta kuin lapsensa katoamista. Hän oli jäljittänyt Hiron tähän uuteen kaupunkiin mihin hän oli muuttanut.



Jemina katseli tutkimustaan, mutta hän ei enää löytänyt siitä mitään lisätietoa.



Joten Jemina päätti lähteä poliisiasemalle, jos siellä joku olisi löytänyt jotakin.

 

Samaan aikaan, samassa kaupungissa:




"Voit palauttaa lapsen." Mies sanoi Hirolle ja lähti.
"Mutta..." Hiro ehti sanoa perään. "...miten?" Hiro ajatteli loppuun.



Hiro palasi takaisin asunnolle. Hän katseli kuinka John leikki. Ja mietti yhä miksi noin pieni lapsi joutuu kokemaan tuollaista.



Hiro muutti hiustyyliään jottei kukaan tunnistaisi häntä.



"Iti." John tokaisi Hirolle.
"Ei, en ole sinun isäsi. Olen paha, todella paha." Hiro vastasi Johnille.
"Ei iti ole paha!" John huudahti takaisin.



"John, vien sinut takaisin äitisi luo." Hiro sanoi Johnille.



"Ääti!" John kiljui innoissaan.
Hiro ei sanonut mitään.




Jemina oli palannut kotiinsa. Hän istui pöydän vieressä ja luuli joutuneensa umpikujaan. Sillä hetkellä hän oli varma ettei löytäisi lastaan enää koskaan.



"John, nyt pääset äitisi luo." Hiro sanoi Johnille.



"Iti!" John huusi Hiron laskiessa häntä maahan.



"Hyvästi." Hiro sanoi Johnille ja antoi suukon Johnin päälaelle.
"ääääää, iti! Älä!" John huusi.



Hiro lähti äkkiä juoksuun, koska oli varma että Jemina oli kuullut huudon.



Jemina tosiaan oli kuullut huudon. Hän nousi nopeasti ylös.



Juoksi ulos.



Huomasi pienen lapsen ulkona.
"Ääääti!" John kiljahti.
"John... John!" Jemina huusi, eikä uskonut silmiään.


"John, se olet sinä!" Jemina huudahti ja nosti lapsen syliinsä.



"Minulla on ollut niin kova ikävä!" Jemina huusi innoissaan.



Jemina päätti viedä Johnin nukkumaan.



Mutta John ei halunnut nukkua yksin.
"Äääti! Tyliin." John huusi vaatien päästä syliin.
"Hyvä on." Jemina naurahti.



Hiro katsoi ikkunasta kuinka Jemina piti nukkuvaa Johnia sylissään.



Hiro lähti kun hän huomasi että he kyllä pärjäävät.